Vanhoissa kansantarinoissa mateen kerrotaan olevan itse paholaisen tekemä.

Luojan tehtailtua kauniita, hopeakylkisiä kaloja pitkän päivän päätti piru tehdä itsekin kertyneistä jämämateriaaleista yhden. Pirun nokisista käsistä jäi kalan pintaan mustia läikkiä. Piru sylkäisi kalan kylkeen ja yritti onnistumatta hieroa tahroja pois – kala sai kelvata. Made kuitenkin häpesi noen tahrimaa ulkomuotoaan niin kovasti, että on aina luomisen päivistä asti lymyillyt järviemme pohjamudissa ja jatkanut sukuaankin vain synkkien talvimyräköiden aikaan.